Mokka-Pirtin tarina

Ystävyyden talo

Talo on rakennettu Tohkalta vuokratulle tontille. Kirjallinen vuokrasopimus tehty Mikko Rantalalle 4.12.1913 50 vuodeksi.Tie­to: YP:n arkisto (nyk. UPM).

Jenny Sipilä on kertonut että talo olisi rakennettu 1913, raken­tajana Mikko Rantala, toisena rakentajana Sipilä mainitsee mah­dollisesti Voipaalan rengin Heikki Ekholmin. Hirret taloon olisi tuotu Oikosen metsästä. (osittain rakennuksessa on:·käytetty vanho­jen rakennuksien hirsiä, sen huomaa kun katselee talon seiniä si­säpuolelta). Mikko Rantalan nimeä ei löydy Tohaan tonttivero kirjoista. Löytyy kylläkin Mikko Rantanen. Olisikohan jommassa kummassa asiakirjas­sa nimivirhe? Oli miten tahansa niin Tohaan vuokrakirjoissa maini­taan edelläkerrottu Mikko Rantanen vuokramiehenä vuosina 1916-1920 vuo­sivuokran ollessa 42 markkaa. Talo on vuosikymmenien aikana ollut useankin eri omistajan omistuksessa, tontin pysyessä Tohkan tilan omistuksessa aina siihen asti kunnes se siirtyi koko tilan oston myötä perustettavalle kauppalalle heinäkuun 29. päivä 1922.

Kustaa Adolf Sipilällä oli talo n.s. Sahanmäessä vastapäätä Terva­saaren tehdasta. Talo siirtyi vuonna 1925 testamentin kautta Aman­da Sipilälle. Tehtaan toimesta se purettiin vuonna 1936. Tehtaan ja Sipilän kesken oli syntynyt vaihtokauppa, tehdas sai Sahanmäes­sä olleen rakennuksen ja Amanda Sipilä talon jota nykyisin kutsu­taan Ystävyydentaloksi. Amanda Sipilä testamenttasi talon vuonna 1954 Martta Laurenille, häneltä talo siirtyi Jenny Sipilälle. Si­pilältä talon osti Valkeakosken kaupunki, kauppakirja allekirjoi­tettu syyskuun 7 pv.1983 kauppahinta 85.000:-.

Ennen nykyistä käyttöä talossa on asunut vuosikymmenien ajan teh­taalaisia perheineen mm. 1920-luvulla metsänhoitaja Muranen. Paperi­tehtaan vuoromestari Lauri Selin asui talossa vuosina 1927-33. Wellamo-laivan kapteeni Heikki Laine asui talossa useamman vuoden, samoin Sahanhoitaja Otto Muuri. Yleensä aina tehtaan metsäpuolen väkeä.

Talon tultua kaupungin omistukseen, asukkaatkin vaihtuivat, ne ei­vät olleet kaikki tehtaalaisia. Jonkin aikaa talo oli tyhjillään ikäänkuin odottaen ”tuomiotaan”. Läheltäpiti-tilanne oli hetken aikaa päällä. Oli lähellä ettei taloa olisi purettu, mutta sitä vastaan ja talon puolesta nousi pieni”kansanliike”, joka sai vir­kamiehet ja päättäjät toisiin ajatuksiin. Niimpä sitten Arkkiteh­ti Juhani Kivinen teki yleissuunnitelman talon ”nykyaikaistami­seksi”, onnistuenkin siinä erinomaisella tavalla.

Ystävyydentalon avajaiset oli elokuun 9. päivä 1987. Alusta alkaen talo on ollut hyvin suosittu. Sen suojissa on järjestetty mitä moninaisempia tilaisuuksia, kaikki kaupungissa toimivat ystävyys­seurat ovat talossa järjestäneet kokouksia ja juhlia. Kaupunki on kouluttanut ja kurssittanut omaa väkeään. Eikä yksityisiltäkään ole talon ovia suljettu silloin kun he ovat tarvinneet tiloja pie­enimuotoisten tilaisuuksien järjestämiseen.